Punkit tautien välittäjinä ihmisille
LT, infektiolääkäri Jarmo Oksi
Puutiaisen pureman seurauksena voi Suomessa sairastua lähinnä
kahteen tautiin, Lymen borrelioosiin (LB) tai puutiaisaivokuumeeseen
(TBE, tick borne encephalitis). Näiden lisäksi puutiaisten
välityksellä voi saada tularemian eli jänisruton
tai ehrlichioosin. Tartuntariskiin vaikuttavia tekijöitä
ovat puutiaisten esiintymistiheyden lisäksi punkin kiinnittymisen
kesto ja puutiaisten infektoitumisaste borrelian ja TBE-viruksen
suhteen. TBE:n voi saada lyhyenkin ajan kiinnittyneestä
punkista. Borrelioositartunnan 
riski taas yleensä kasvaa merkittävästi vasta jos kiinnittymisaika
on ollut useita tunteja tai vuorokauden. Punkkien borreliakantajuus voi
vaihdella läheisilläkin alueilla voimakkaasti. Keskimääräinen
kantajuus lienee Suomessa 10-20%, mutta voi paikoitellen nousta jopa yli
50%. TBE-viruksen infektoimia puutiaisista on alle 1% ja ne ovat keskittyneet
kohtalaisen selvästi tietyille maantieteellisille alueille, lähinnä
Ahvenanmaalle ja ulkosaaristoon. Suomen rajojen ulkopuolella TBE:n riski
on lähialueistamme huomattavan suuri Baltian maiden alueella.
Puutiaisen pureman välityksellä Suomessa tarttuvat infektiot
| Aiheuttaja | Puutiaisten infektoitumisaste | |
| Lymen borrelioosi eli Lymen tauti |
Borrelia burgdorferi (B. burgdorferi sensu stricto, B. afzelii, B. garinii) |
20% (5-50%) |
| Puutiaisenkefaliitti (eli TBE)eli Kumlingen tauti | Tick Borne Encephalitis (TBE)-virus eli Kumlinge-virus |
<1% |
| Tularemia eli jänisrutto |
Francisella tularensis | 0.1% ? |
| Granulosyyttiehrlichioosi eli HGE (Human Granulocytic Ehrlichiosis) |
HGE-agent (Ehrlichia equin lähisukua) | 4.3% |