Paras tapa suojautua punkinpuremalta on valita kulkureitti
luonnossa siten, että vaatetus mahdollisimman vähän
koskettaa aluskasvillisuutta. Pitkävartiset saappaat ovat
tehokas mutta kesällä usein epämiellyttävä
tapa pukeutua suojaan punkeilta. Pitkävartiset sukat vedettynä
housunlahkeiden päälle suojaa myös tehokkaasti
punkkeja pääsemästä välittömästi
ihokontaktiin. Ihon ja vaatteiden tarkastus mielellään
jo heti metsäretken jälkeen tai viimeistään
illalla on tapa, jonka punkkialueella elävän tai kesäänsä
viettävän on hyvä oppia. Tämä ns. "punkkisyyni"
on syytä tehdä yhdessä toisen henkilön kanssa,
koska kaikkia taivealueita, selkää tai hiuspohjaa voi
olla itse itseltään vaikea tarkastaa. Punkin varhaiset
kehitysasteet ovat niin pieniä, että ilman erityistä
"punkkisyyniä" ne saattavat jäädä
huomaamatta jopa useiksi päiviksi.
On hyvä huomata, että lapsilla pituutensa vuoksi
on taipumus saada punkkeja aikuisia useammin hiuksiinsa. Vaatetuksen
valinnassa kannattaa huomioida, että karvaiset puserot keräävät
punkkeja sileitä materiaaleja herkemmin ja että vaaleista
vaatteista punkit on helpompi havaita kuin tummista. Vaatteet
ja vuodevaatteet kannatta ravistella päivittäin.
Punkkialueilla kotieläimet ovat merkittävä
riski ihmiselle kantaessaan punkkeja sisätiloihin. Niinpä
samaan sänkyyn kotieläimiä ei tulisi ottaa, ellei
ole tehnyt huolellista punkkitarkastusta eläimelle.
Vaikka punkinpuremien täydellinen välttäminen
punkkitiheillä alueilla on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta,
on punkinpuremien estäminen olennaisen tärkeä
keino erilaisten diagnostisten ja hoidollisten hankaluuksien
välttämiseksi.
Hyönteismyrkkyjen käytöllä esim. pihapiirissä
tai puistossa voidaan vaikuttaa punkkien esiintymistiheyteen,
mutta laajoilla alueilla niitä ei voida käyttää
haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi. Synteettisellä
pyrethroid -nimisellä hyönteismyrkyllä ja tietyillä
kombinaatioilla (luonnon pyretriini, piperonyl butoksidi tai
silikonidioksidi) on pystytty vähentämään
nymfi-vaiheen punkkien esiintymistä jopa yli 90%:lla. Myös
luonnon kasvillisuutta voimakkaasti muokkaamalla voidaan punkkitiheyttä
alueellisesti vähentää, mutta tällöin
kysymykseen tulevat toimet vaikuttavat jo huomattavasti ympäristön
ekologiaan muutenkin (esim. aluskasvillisuuden hävittäminen,
polttaminen jne.). Hyönteismyrkkyjä peuroihin käyttämällä,
esim. ruokinnan yhteydessä tapahtuvan automaattisen annostelijan
avulla, on punkkien esiintymistiheyttä pystytty myös
vähentämään.
Tehokkain tapa ehkäistä punkinpuremia on pyrkiä välttämään
punkkien takertumista ihmiseen tai eläimeen. Paitsi vaatetuksen
valinnalla, voidaan tähän pyrkiä vaikuttamaan käyttämällä
hyönteiskarkotteita kuten N,N-diethyltoluamidia (DEET) synteettisiä
pyretroideja (esim. permethrin) vaatetukseen. Eläimille on kehitetty
myös ns. punkkipantoja ja muita ehkäiseviä valmisteita, joiden teho onkin
vaikuttanut yllättävän hyvältä. |